No mutta sitten koitti kauan odotettu 5.11., oltiin sovittu treffit siihen. Mulla oli aamuvuoro, joka sitten venyikin vielä parilla tunnilla. Jo aamulla ajattelin, että nyt ei hyvä heilu, kurkku on tosi kipeä eikä meinaa saada nieltyä. Töissä oli ihan etova olo, kurkkua ahdisti ja päässä vaan humisi. Nappia naamariin että jaksaa treffailla ukon kanssa.
Käytiin Matadorissa syömässä ja voi synti! Ei tartte kyllä ikinä pettyä. Alan ammattilaisena uskaltaisin väittää, että Mata on Seinäjoen tasokkain "ketju"ravintola, vaikkei ketjua olekkaan (Eepeen ravintola kylläkin, siksi "ketju"). Aivan mahtavaa evästä, ainoa hiljainen ja pisteen kokoinen miinus valmiista bearnaissoosista, osais ne sen sielä tehdä itsekkin. :)
Sunnuntaiaamuna olo olikin kuin jyrän alle jääneellä, ei, ei krapulaa, kahdesta miedosta ei vielä krapulaa saada. Mutta se flunssa! Se iski kuin hyökyaalto! Päässä humisi, nenä tukossa, kurkku niin kipeä että hätinä sai nieltyä ja mikä parasta, henki ei kulkenut kun en muistanut ottaa treffi-iltana ja sunnuntaiaamulla astmalääkkeitä. Henki pihisten makasin siis sohvalla koko sunnuntain ja popsin mitä ikinä eteen tuli.
Tämä oli nyt siis mun 9 viikon tavoitteen ja haasteen notkahdus, makuaisti on kadonnut ja olo on edelleen melkosen jyrän alle jäänyt, joten ei hirveesti oo kiinnostanut ruokaa tehdä ja koska voin huonosti, säälin ja annan itseni herkutella. :D Mutta karkitkin on aika pahoja, onneksi.
Tämä oli nyt siis mun 9 viikon tavoitteen ja haasteen notkahdus, makuaisti on kadonnut ja olo on edelleen melkosen jyrän alle jäänyt, joten ei hirveesti oo kiinnostanut ruokaa tehdä ja koska voin huonosti, säälin ja annan itseni herkutella. :D Mutta karkitkin on aika pahoja, onneksi.
Huomenna on pakko edes yrittää palata arkeen, koska keskiviikkona on taas kolmen vapaan jälkeen työpäivä ja heti tupla, joten armoa ei tunneta. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti